Kävimme päivällä ulkona, lunta tuli jo pyryttämällä, kuten kuvasta näkyy sitä oli maassa jo viitisen senttiä. Aluksi arastelin ulosmenoa, koska lumi oli märkää ja siellä oli todellinen "koiranilma". Kuvassa tallon kuolleita kukanvarsia kumoon, koska täytyyhän se jonkun tehdä.

Katitkin uskaltavat jo tulla sisälle, jos vain maltan olla räksyttämättä niille. Pientä kähinää kuuluu edelleen, mutta tuntuu niitäkin kiinnostavan minun leikkini ulkona, koska hiissaavat itsensä "nurkille kurkkimaan". Sisällä ne nukkuvat kuitenkin vielä varalta saunanlauteilla turvassa minulta. Niillä on mielestäni paremman makuisia papuja, mutta minun ei anneta syödä niitä. Tiedän, koska olen sen verran vaivihkaa kerennyt maistamaan niitä.

Mitään kiellettyä en ole vielä purrut, mutta sukkiaan tuntuvat kyselevän aina sillointällöin, vaikka minä niitä ystävällisesti kanniskelenkin perässä. Myös paljaat nilkat ovat namia ja yleensä kaikki, mitä lattialta löytyy.